Ohita navigaatio

Seminaaripäivä 3.11.2016

Seminaaripäivän tapahtumapaikkana on Mediakeskus Lumen Sampo-sali, osoitteessa Hämeentie 135 C, Helsinki.

Suora verkkolähetys

Seminaaripäivän ohjelmaa lähetetään suorana verkkolähetyksenä klo 9.00–10.45 sekä klo 13.00–16.00. Pääset streamaukseen tästä linkistä.

Tallenne

Seminaaripäivän 3.11. tallenteet ovat katsottavissa YouTubessa

Juontajat

Aamupäivän juontaja: Pekka Heikkinen
Iltapäivän juontaja: Wisam Elfadl

8.20–9.00 Ilmoittautuminen


8.55–9.00 Kuvailutulkkaus salissa

Kuvailutulkkaus kuuluu seminaarin alussa kaikille kaiuttimista suomeksi (englanninkielistä tulkkausta voi kuunnella kuulokkeilla). Tulkit kuvailevat mm. Sampo-salia klo 8.55–9.00. Tämän jälkeen kuvailutulkkausta voi kuunnella kuulokkeilla ohjelman ajan (vain suomeksi).

9.00–9.10 Seminaarin avaus

Rita Paqvalén, toiminnanjohtaja, Kulttuuria kaikille -palvelu
Työryhmän puolesta Eija-Liisa Markkula, puheenjohtaja, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu

9.10–9.40 Keynote: MegaMind – 100 % for All (MegaMind – 100 % kaikille)

Mariana Back, intendentti, kuraattori, Eva Gustafson, yleisötyön päällikkö & Anna Velander Gisslén, tiedottaja, Tekniska museet (Ruotsin Vuoden museo 2016), Tukholma

MegaMind on Tekniska museetin kaikkien aikojen suurin ja monimutkaisin kehitystyö. Näyttelyn teemassa on hyödynnetty aivotutkimusta. Hankkeen alusta asti ovat arvot 100 % kaikille ja Yhdessä olleet lähtökohtina työssä. Kehitystyön tuloksena saavutetun erittäin hyvän saavutettavuuden lisäksi Tekniska museetin suurin anti kulttuurialalle on työssä saadut kokemukset. Projektissa kohdattiin haasteita ja jouduttiin opettelemaan paljon uutta, mutta ennen kaikkea se vahvisti inklusiivisen lähestymistavan tärkeyden. Kaikille-näkökulmassa on loppujen lopuksi kyse kaikkien meidän oikeudestamme demokratiaan.
MegaMind – 100 % for All [PDF]

9.40–9.50 Kommenttipuheenvuoro

Sami Virtanen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry

9.50–10.00 Yleisökysymykset


10.00–10.45 Ennakkotyöpajojen esittely

  • Aura Linnapuomi: Kaikki soittaa!
  • Anssi Ahlgrén: Näyttelyn saavutettavuuden kehittämistyöpaja
  • Anssi Ahlgrén: Dialogi ajassa ja ikääntyminen näyttelykokemuksena
  • Mervi Leivo: Tarinakaruselli - digitaalinen sanataidepeli
  • Tanja Rantalainen: Esteettömyys elokuvateatterissa
  • Video Me itse vaikutamme -elokuvatyöpajasta
  • Rauno Huttunen: Käsinkosketeltavia esineitä 3D-skannauksella ja -tulostuksella
  • Abigail Hirsch: Objects of Curiosity : Access to Exhibitions (Saavutettavuus näyttelyissä)
  • Sally Davison: All bodies speak:  Workshop and presentation of the DanceAbility method (Työpaja ja DanceAbility-menetelmän esittely)
  • Javier Jiménez Dorado: STARTIT. A digital tool and mobile app for accessibility in performing arts (Digitaalinen työkalu ja mobiilisovellus esittävän taiteen saavutettavuuden lisäämiseen)


10.45–11.00 Siirtyminen keskusteluryhmiin


11.00–12.00 Pyöreän pöydän keskustelut

Keskustelut käydään Sampo-salissa, Sampo-salin lämpiössä ja muissa tiloissa Mediakeskus Lumessa. Tarkemmat paikat ilmoitetaan myöhemmin.

1. Kuuluuko kulttuurin saavutettavuus myös sähköherkille?

Työterveyslaitos ja Turun ammattikorkeakoulu julkaisivat artikkelin "Kymmenen vastausta sähköherkkyydestä", jossa kerrotaan, että sähköherkkyys johtaa usein toimintakyvyn alentumiseen. On tavallista, että sähköherkän on vaikea toimia sähkö- ja elektroniikkalaitteiden läheisyydessä, mikä voi muodostua työ- ja vapaa-aikaa haittaavaksi saavutettavuusongelmaksi. Kulttuuripalvelut eivät ole saavutettavia 35 %:lle sähköherkistä. Mitä voitaisiin tehdä, jotta sähköherkät voisivat käyttää kulttuuria?
Järjestäjä: Turun ammattikorkeakoulu / Ympäristösairas yhteiskunnassa -hanke
Alustaja ja moderaattori: Marjukka Hagström / Turun ammattikorkeakoulu
Keskustelun kieli: suomi.

2. Kirjastojen e-palvelut ja saavutettavuus

Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti kirjastojen palveluihin ja kokoelmiin. Keskustelun aiheena on saavutettavuuden huomioiminen digitaalisissa palveluissa. Mitä yhdenvertaisuuslaki merkitsee kirjastojen e-palveluissa? Miten varmistetaan, että kaikki lukijat voivat käyttää e-aineistoja? Mitä ovat saavutettavat e-kirjat ja e-lehdet? Mitä hyötyä saavutettavuudesta on kaikille kirjaston asiakkaille?
Järjestäjä: Celia ja Helsingin kaupunginkirjasto/ Kirjasto viestii saavutettavasti -hanke
Moderaattorit: Jaakko Tiinanen / Helsingin kaupunginkirjasto, Kirjasto viestii saavutettavasti -hanke ja Kirsi Ylänne / Celia
Keskustelun kieli: suomi, lisäksi viittomakielinen tulkkaus.

3. Kenen elävä kulttuuriperintö?

Suomi liittyi aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevaan Unescon yleissopimukseen vuonna 2013. Sopimuksen henki edellyttää, että yhteisöillä on keskeinen rooli elävää perintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä. Kenen elävästä perinnöstä puhutaan ja miten prosessiin saadaan mukaan erilaisia toimijoita? Millä keinoin sähköiset viestintävälineet palvelevat tätä tarkoitusta? Miten äskettäin avattu elävän perinnön wikiluettelo voi edesauttaa tässä?
Järjestäjä: Museovirasto
Moderaattori: Leena Marsio / Museovirasto
Keskustelun kieli: suomi, ruotsi tai englanti, kieli päätetään keskustelijoiden kanssa.

4. Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen kulttuuriympäristöissä

Osataanko Suomessa hyödyntää lisätyn todellisuuden ratkaisuja kulttuuriympäristöissä? Ketä kuunnellaan, kun suunnitellaan palveluja kulttuuriympäristöihin? Haluaako yleisö lisätyn todellisuuden ratkaisuja kulttuuriympäristöihin? Voivatko ratkaisut edistää esteettömyyttä? Keskustelun moderaattori Anna-Kaisa Ek tekee väitöskirjatutkimusta aiheesta lisätty todellisuus kulttuuriympäristöoppimisessa.
Järjestäjä ja moderaattori: Anna-Kaisa Ek / jatko-opiskelija Jyväskylän yliopisto
Keskustelun kieli: englanti. Tilassa on induktiosilmukka.


5. Ohjelmoi tai ole ohjelmoitu

Ohjelmoinnin ymmärtäminen on yhä tärkeämpi taito. Ohjelmointi ei ole tärkeää vain tulevaisuuden työllistymisen tai matemaattisen ajattelun kehittämisen vuoksi. Ohjelmointi vaikuttaa suorasti ja epäsuorasti yhteiskuntaan, yhdenvertaisuuteen ja kulttuuriin. Rakennetaanko ohjelmoitu yhteiskunta ohjelmoijien muodostamassa monokulttuurissa, ilman yhteiskunnallista keskustelua? Miten ohjelmissa otetaan huomioon vähemmistöt, erilaiset oppijat yms.? Toisintaako digitaalisuus luotuja eroja, korostaako se niitä vai voiko se luoda kokonaan uudenlaisen kulttuurin? Keskustelussa otetaan huomioon myös taito-ja taideaineiden merkitys ymmärryksen kehittymisessä.
Järjestäjä: Artsequal/ Arts@School projekti ja Aalto Yliopisto Taiteen ja Suunnittelun korkeakoulu, Taiteen laitos
Moderaattori: Michihito Mizutani, Aalto-yliopisto
Keskustelun kieli: englanti.


6. Miten striimaus ja etäosallistuminen lisäävät saavutettavuutta?

Kenelle striimausta tehdään tai kannattaa tehdä? Mikä on striimauksen ja etäosallistumisen lisäarvo ja miten se lisää saavutettavuutta? Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa etäosallistumisessa? Valuvatko yleisötyöhön varatut resurssit resurssit striimauspalveluja tarjoaville yhtiöille?
Alustukset: Marianna Lehtinen / Tampereen Filharmonian Sibelius-konsertin striimaus kouluille Mukana-palvelun avulla ja Sanna Vuolteenaho / Metropolia amk, Virtuaalimuskari: Virtuaalisuutta varhaisiän musiikkikasvatukseen.
Moderaattori: Silva Siponkoski / Helsingin Seniorisäätiö
Keskustelun kieli: suomi.

7. Strukturoitu taide-elämys ilman aistien ylikuormittamista

Monet lapset, joilla on erityisiä tarpeita, voivat keskittyä paremmin kulttuuritarjontaan kuvastruktuurien (nk. social story) avulla. Kuvakaaviolla voidaan esittää erilaisia vaiheita siitä mitä on meneillään. Kysymys on ikään kuin lukujärjestyksestä, joka esitetään kuvien avulla. Jos esim. näyttely on eri huoneissa voi jokaisella huoneella olla oma kuva. Näin lapsi tietää kuinka monesta huoneesta on kyse. Muuten voi myös jäädä epäselväksi, loppuuko näyttely koskaan. Pohdimme myös omia aistejamme ja sitä mitä aistikokemuksen ”yliannostus” voi tarkoittaa ja mihin se voi johtaa.
Järjestäjät: Folkhälsan Välfärd Ab (Centret för kompletterande kommunikation och pedagogik) yhteistyössä Luckanin kanssa
Moderaattori: Johan Palmén, Folkhälsan
Keskustelun kieli: ruotsi tai suomi riippuen osallistujista. Lisäksi tulkkaus englantiin.

8. Palvelumuotoilu ja yhteissuunnittelu saavutettavuuden ja opiskelumahdollisuuksien lisäämisessä

Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden kehitystyössä kansalaisopistoissa? Miten ottaa opiskelijat ja potentiaaliset opiskelijat mukaan suunnitteluun? Mitä hyötyjä kansalaisopiston toiminnan ja palvelujen yhteissuunnittelulla saavutetaan?
Järjestäjä: Wellamo-opisto
Alustus: Sara Ikävalko: Palvelumuotoilun hyödyntäminen kansalaisopistoissa ja opetussuunnitelman kehitystyössä
Moderaattori: Johanna Rajala / Wellamo-opisto. Wellamo-opisto on tavoitteellisesti kehittänyt ns. erilaisille oppijoille kohdennettua tarjontaa, kuten afaatikkojen Juttu-tupa. Vuonna 2016 toteutetaan palvelumuotoiluprojekti erilaisten oppijoiden kanssa.
Keskustelun kieli: suomi. Lisäksi suomenkielinen kirjoitustulkkaus. Tilassa on induktiosilmukka.


9. Digitalisaatio kärkihankkeena ja kulttuurin saavutettavuus

Digitalisaatio on yksi hallituksen kärkihankkeista. Mitä se tarkoittaa kulttuurin saavutettavuuden kannalta? Miten digitaalisuus edistää esteettömyyttä, ja millaisia haasteita siihen toisaalta liittyy?
Järjestäjät: Kulttuuria kaikille -palvelu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa
Moderaattori: Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille -palvelu
Keskustelun kieli: englanti. Lisäksi englanninkielinen kirjoitustulkkaus.


10. Avoin teema

Puuttuuko sinulle tärkeä teema ohjelmasta? Haluaisitko jakaa jonkun ideasi tai keskustella foorumin ohjelman herättämistä ajatuksista? Tässä ryhmäkeskustelussa osallistujat voivat nostaa esille itseään kiinnostavia teemoja ja ohjelman aikana heränneitä ideoitaan ja ajatuksiaan. Keskustelunaiheena voi olla mitä tahansa, mihin liittyy kulttuuri, teknologia ja saavutettavuus! Esille nousevista teemoista valitaan yhdessä muutama, joihin keskitytään.
Järjestäjä: Kulttuuria kaikille -palvelu
Moderaattorit: Aura Linnapuomi ja Sari Salovaara / Kulttuuria kaikille -palvelu
Keskustelun kieli: suomi tai englanti, kieli päätetään keskustelijoiden kanssa. Lisäksi keskustelussa on mahdollisuus tulkkaukseen suomesta englantiin tai englannista suomeen.


12.00–13.00 Lounas

Kevyt lounas sisältyy seminaarin hintaan ja tarjoillaan Sampo-salin ylälämpiössä.

13.00–13.15 Pyöreän pöydän keskustelujen yhteenveto

Sampo-salissa

13.15–13.55 Case-esittelyt


Viittomakielinen kirjasto verkossa

Riitta Vivolin-Karén, Kuurojen Liitto ry / Viittomakielinen kirjasto
Viittomakielinen kirjasto avattiin 2014. Se tarjoaa kirjastolain mukaista aineistoa viittomakielellä sekä kokoaa ja julkaisee viittomakielistä kulttuuria. Kirjaston aineisto koostuu viittomakielistä videoista, joista useimmat on käännetty suomeksi. Kirjasto on avoin kaikille. Vuonna 2015 kirjasto sai Jodi Awards -esteettömyyspalkinnon.
Esitys on viittomakielinen.

Helmet.fi-kirjaston sivustouudistus
Iina Soininen, Helmet.fi 
Helmet.fi on pääkaupunkiseudun kirjastojen neljällä kielellä julkaistava palvelusivusto. Helmet.fi uudistuu vaiheittain vuoden 2016 aikana. Miten saada sivustosta mahdollisimman hyvin kaikkia käyttäjiä palveleva? Millaisiin tilanteisiin ja käytännön saavutettavuuspulmiin uudistuksessa törmätään ja miten ne ratkaistaan?
Helmet.fi-kirjaston sivustouudistus [PDF]

Kulttuurin monimuotoinen kokeminen kommunikoinnin näkökulmasta

Timo Heiskala, Evantia
Esitys hahmottaa kulttuurielämysten kokemista ja luomista digitalisaation avulla. Vuorovaikutuksellisuus on mahdollista myös heille, joilla on tarvetta puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointimenetelmiin.


13.55–14.05 Disability and technology (Vammaisuus ja teknologia)

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, tekstiilitaiteilija

14.05–14.40 Kahvitauko

14.40–15.30 Case-esittelyt


Research and Interdisciplinary Communication as Key Factors in Technological Development (Tutkimus ja poikkitieteellinen kommunikaatio avaintekijöinä teknologisessa kehityksessä)

Jaakko Lenni-Taattola / Tutkivan teatterityön keskus ja Josette Bushell-Mingo / Tyst teatern
Tutkivan teatterityön keskus ja Riksteatern koordinoivat TNT - Theatre & New Technology -verkostohanketta. Lenni-Taattola esittelee teknologisen kehitystyön vaatimaa uudenlaista teknis-taiteellista kommunikaatiota. Josette Bushell-Mingo esittelee Tyst teaternin viittomakielisten kanssa tekemää teknologialähtöistä luovaa työtä.

Oopperan teetanssien suoratoistot hoivakoteihin

Lauri Pokkinen, Suomen kansallisooppera ja -baletti
Suomen kansallisoopperan lämpiössä jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona järjestettävät Oopperan teetanssit on välitetty suoratoistotekniikan avulla noin vuoden ajan hoivakoteihin. Näin tanssit voidaan järjestää samanaikaisesti ympäri Suomen.
Oopperan teetanssit YouTubessa

I ❤ TEATRO ACCESIBLE

Javier Jiménez Dorado, TEATRO ACCESIBLE
Teatro Accesible on espanjalainen projekti joka pyrkii tuomaan kulttuurin lähemmäs henkilöitä, joilla on aisti- tai kehitysvammoja. Keinoina ovat tekstitys, kuvailutulkkaus, induktiojärjestelmät, viittomakieli ja muut palvelut. Palvelut järjestetään STARTIT-teknologian avulla. Projektilla on pyritty vaikuttamaan myös mielenterveyskuntoutujien työllistymismahdollisuuksiin.
www.aptent.es
www.teatroaccesible.com

I ❤ TEATRO ACCESIBLE [PDF]

15.30–15.45 Loppukeskustelu


15.45–15.55 Yhteenveto

Marjo Mäenpää, johtaja, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore

16.00 Seminaari päättyy

Siirry sivun alkuun