Ohita navigaatio

Kohti tuntematonta

Me kuljemme kohti tuntematonta. Yhteiskuntamme muuttuu tavalla, jolle ei ole ennakkotapausta. Tuo muutos syntyy kahdesta väestörakenteisiin liittyvästä kehityskulusta sekä elämäntapoihin radikaalisti vaikuttavasta teknologisesta edistyksestä. Edessämme on Suomi, joka on ikääntynyt ja monikulttuurinen ja jonka ihmissuhteista suuri osa on virtuaalisia. Se on, mutta me emme tiedä, millainen se on.

Väestö ikääntyy. Suomalaisten määrä kasvaa vuosisadan puoliväliin mennessä noin kuuteen miljoonaan. Pienen kansakuntamme ikärakenne muuttuu kuitenkin merkittävästi. Tilastokeskuksen arvion mukaan yli 65-vuotiaat muodostavat vuonna 2030 jo yli neljänneksen suomalaisista, noin 1,5 miljoonaa henkeä. Samanaikaisesti työikäinen väestö vähenee niin, että vuosisadan puolivälissä heidän osuutensa on lähes kymmenen prosenttia nykyistä pienempi.

Väestö monikulttuuristuu. Suomessa asuu nyt noin 270 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Maahanmuutto jatkuu myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen olettaman mukaan puolen miljoonan ulkomaan kansalaisen raja ylittyisi vuoteen 2030 mennessä, ja vuonna 2040 heitä olisi jo 705 000. Samanaikaisesti kasvaa nopeasti sellaisten lasten ja nuorten määrä, joiden vanhemmat ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Nyt heitä on vasta 38 000. Kielten ja kulttuurien variaatio lisääntyy merkittävästi.

Kehitys eriyttää Suomea alueellisesti. Erityisen paljon muuttuvat pääkaupunkiseutu sekä Tampereen ja Turun ympäristöt. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla rakentuvat Suomen suurimmat uudet etniset ja kulttuuriset yhteisöt. Samanaikaisesti vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus alueen asukkaista kasvaa huomattavasti. Osa Suomesta on jatkossa yhä kulttuurisesti melko yhtenäistä, mutta paljon ikääntyneempää.

Elämä virtuaalisoituu. Tilastokeskuksen toteuttaman tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevan tutkimuksen mukaan 86 prosenttia 16-74-vuotiaista suomalaisista käytti vuonna 2010 internetiä. Käytännössä kaikki nuoret ovat jo netin käyttäjiä. Yli neljä viidestä 16-24-vuotiaasta oli rekisteröitynyt jonkin yhteisöpalvelun jäseneksi. Puolet heistä seurasi jotain palvelua päivittäin, suuri osa useasti päivässä. Lasten ja nuorten sosiaalinen elämä on aikaisempaa vilkkaampaa, mutta he poistuvat harvemmin kotoaan tavatakseen ihmisiä tai kokeakseen asioita. Online ja offline sekoittuvat.

Koskaan aikaisemmin ei ole ollut sellaista yhteiskuntaa, jonka väestöstä merkittävä osa on yli 65-vuotiaita: senioreita, veteraaneja ja harmaita panttereita. Monikulttuurisia yhteiskunnat ovat aina olleet, mutta nykyinen kehitys muuttaa etnisiä ja kulttuurisia rakenteita aikaisempaa enemmän sekä määrällisesti että laadullisesti. Lisäksi muutos tapahtuu yhtenäiskulttuuria korostaneen kansallisvaltioaatteen historiallista taustaa vasten, mikä vaikeuttaa asian ymmärtämistä ja hyväksymistä.

Digitaalisen aikakauden seuraukset ovat myös suuri arvoitus. Minkälaisia yhteiskunnan aikuisia jäseniä tulee niistä lapsista, jotka jo ihan pienestä tottuvat ajattelemaan, että heillä on Mika Mannermaan sanoin "aina kaikki mukanaan, periaatteessa koko maailma taskussaan"? Kukaan ei tiedä.

Me kuljemme kohti tuntematonta, mutta sinne ei tarvitse mennä selkä edellä. Vaikka tulevaisuuden Suomea ei voi tietää, suurin osa sen tekijöistä on tiedossa. Väestön ikääntymistä, etnistä ja kulttuurista monimuotoistumista saati viestintäteknologista kehitystä ei pidä kieltää, vaan ne pitää ottaa mukaan kaikkeen tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Taide- ja kulttuurielämä on tämän muutoksen ytimessä: tekijänä, kokijana ja välittäjänä. Taide kuvaa maailman muutosta. Muutos tuottaa myös uusia taiteellisen ilmaisun tapoja ja tekniikoita, uusia merkityksiä ja tulkintoja. Taide voi auttaa eriytyvän yhteiskunnan eri osia kohtaamaan ja käymään vuoropuhelua. Perinteinen taideyleisö vanhenee ja vähenee, uusi yleisö on epäyhtenäisempi ryhmä, maailmassa monin erilaisin tavoin.

Me kuljemme kohti tuntematonta, uutta suomalaista taide-elämää. Kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan tuskin vähenee, odotettavissa on myös kiinnostavaa taidetta. Ihmiset eivät kuitenkaan tule taiteen luokse siten kuin ennen. Silloin taiteen on mentävä ihmisten luokse.

Pasi Saukkonen 2012

Lähdetiedot:


Mannermaa, Mika: Jokuveli - elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. WSOYpro 2008, Juva.

Siegel, Lee: "The Kids Aren´t Alright. The perils of parenting in the digital age". Newsweek, October 15 2012.

Tilastokeskus: "Ennuste 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman", julkaistu 28.9.2012.

Tilastokeskus: "Toisen polven maahanmuuttajia vielä vähän Suomessa", päivitetty 4.7.2012.

Tilastokeskus: "Sosiaalinen media vahvasti läsnä nuorten arjessa", päivitetty 22.12.2010.


Siirry sivun alkuun

Pasi Saukkonen

Pasi Saukkosen valokuva

Pasi Saukkonen on Helsingissä asuva Cuporen erikoistutkija, dosentti. Hän on julkaissut kirjoja ja artikkeleita muun muassa maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta sekä nationalismista ja kansallisesta identiteetistä.